sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Päivitystä esikasvatuksiin ja kiukkua

Puoliso laittoi muutama päivä sitten okran ja purjon siemenet esikasvatukseen. Vielä kuun lopulla olisi tomaattien vuoro (Hundreds & Thousands ja Outdoor girl) ja ainakin ruotiselleri. Tomaattia pitäisi kyllä vielä hankkia lisää kun meillä ovat kaikki tytöt hulluina niihin :). Olisi hienoa saada tehtyä niistä vaikka jonkinlaista pakastemurskaa ja kuivata niitä säilöön.

Oli kiva nähdä että Bolivian rainbow -chilien siementen keruu ja säilytys oli meiltä onnistunut kun alkoi vihdoin kasvamaan :). Taisi kylmät säät jarrutella tuossa jonkin tovin. Paprikakin näyttää vihreätä, jee! Jännittää miten vesimelonin ja kurpitsan siemenet ovat säilytyksen kestäneet, kunhan niitten hetki vaan koettaa. Osalla kasvateista on ollut selvästi vaikeuksia näiden kylmien ilmojen kanssa. Onneksi ovat olleet sitkeitä.


Aina niin kiva nähdä kasvun alkua :)


On tässä muutakin puhdetta ollut. Olen tapellut verisesti (kyllä vain, haavoja) meidän antiikkirukin kanssa. Tuntuu kuin meitä vainoisi jonkinlainen huono onni tuon ko. laitteen kanssa kun kaikki ovat olleet jollain tavalla rikki joita ollaan täältä härmälän onnelasta "rehellisiltä" kauppiailta ostettu. Nykyinen sentään pyörii niin että langat pysyy, mutta kun se välillä ei meinaa vetää puolaan sitä syötettyä villaa/lankaa. Olen mennyt jo niin pitkälle että vaihdatin sen haarukkaosan rautakoukut osittain uusiin kun näyttivät ruostuneilta ja täten tarttuivat villaan ikävästi kiinni. Mutta vielä oli ongelmia. Välillä veti puolaan ja välillä sellaista kamalaa ylikierrettä. Aargh! Sitten kun vätkäsin sitä haarukkaa niin sekin perkele halkesi osittain. Eli saa valmistautua siihen että joudun samanlaisen osan itse vielä tekemään, puuh.

Päivitystä: Uusilla koukuilla lähti toimimaan kivasti. Pitää kyllä korvata itsetekoinen puola hiukan paremmin suunnitellulla kun nykyinen hankaa pahasti kiinni reunoistaan (ei videon puola).

Kivasti hyrrää ja lasten äänet taustalla :D



Niin ja kiukutteluosio. Oletteko koskaan käyneet keräämässä nimiä adressiin asiaan joka on teille erityisen tärkeää? Siis vielä sillä tavalla että siitä olisi merkittävästi hyötyä myös naapureillenne, jolloin kyseessä ei ole edes täysin itsekäs teko? Olette silloin varmaan nähneet kuinka paskahousuisia ihmisiä tämä maa päällään kantaa? Miten voi olla että jos adressissa puututaan jonkin yrityksen toimintaan niin siitä iskee varsinkin keski-ikäisille ja vanhemmille ihmisille ihan käsittämätön paskahousuvaihde? Hyvä naapuri ei olekaan enää niin hyvä naapuri. Ei ainakaan valmis auttamaan. Olen taistellut tässä haisevassa kunnassa erinäisten häiritsevien asioiden puolesta jo yli sietokykyni yhteisen hyvän vuoksi ja nämä apinat eivät sitä tajua. Eräskin allekirjoittaja totesi että onpa noita asioita tuossa muuttunut parempaankiin suuntaan ja oli pakko todeta että minä ne sain aikaiseksi. Siksi sitten suostuikin antamaan nimensä kun pystyin näyttämään että asioita voidaan muuttaa tällä tavoin. Kyllä sainkin maanitella, meni siihen yhteen nimeen puoli tuntia.

Mikä helvetti siinä on että kun joku tulee pyytämään nimeä ovelle johonkin adressiin niin ei voida ajatella mitä tämä henkilö oikeasti on vaivautunut tekemään? Olen kuluttanut monta tuntia tämän asian parissa ja kuluttanut vähistä varoista tolkuttomasti bensaa kiertelyyn täällä maaseudulla ja yrittänyt selittää että tämä vaikuttaa vahvasti ympäristöömme ja viihtyvyyteen. Olen ollut yhteydessä kunnan ympäristövirkamiehiin ja ties minne. Ja tiedän että tämä yritys haittaa lähestulkoon kaikkia lähistöllä asuvia. Mutta ei. Emme millään uskalla sanoa että harmittaa, ei vaikka joku kloppi tuo vaikutusmahdollisuuden kotiovelle.

En pysty ikävä kyllä valoittamaan asiaa tarkemmin mutta metelihäiriöstä on siis kyse. Ehkä sitten kun täältä lähdemme voin kertoa tarkemmin. Odottelen uutta kotia niin hartaasti... olen niin kyllästynyt tämän kunnan ihmisiin.

Anteeksi vuodatus, mutta halusin kertoa tämän että asioihin voi vaikuttaa. Olen jo todistanut sen omien ponnistelujeni myötä. Maaseutu ei pidä sisällään luonnonääniä kohta ollenkaan jos yritykset vain jyräävät ja ihmiset vaan pokkuroivat herrojen edessä.