sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Puutöitä ja kaiverrusta

Tänään on puolison syntymäpäivä, joten pääsin vihdoin ojentamaan jo jonkin aikaa valmiina olleen lahjani hänelle :). On kiva tehdä toiselle käsintehtyjä lahjoja kun tietää että niitä arvostetaan. Varsinkin kun ne tulevat suoraan sydämestä :).

Mutta siis pitemmittä puheitta, tällainen siitä tuli:



Muutama fakta työstä: Eli mitään sähköisiä välineitä ei tullut käytettyä muuta kuin poraa tuon yhden langan läpivientireikään ja kiinnitystapin reikään (kokeilin aluksi porata sellaisella sähköttömällä käsiporalla, mutta katkoin niin monta terää prosessissa että oli pakko turvautua sähköiseen :/. Ei vain löytynyt mitään tarpeeksi tukevaa pidikettä arkulle. Arkku heilahti kesken porauksen ja naps, terä poikki välittömästi :D)

Arkku on siis koivua ja kokopuuta, lähdin sitä kirveellä pilkkomaan tukkipuunpätkästä. Kun arkun muoto oli kirveellä veistetty, sahasin sopivasta kohdasta halki jotta sain arkun kannen ja rungon erilleen. Näihin lähdin kovertamaan taltalla ja vasaralla tuota säilytystilaa, yrittäen kovasti olla halkaisematta koko kappaletta (siksi siis sisällä näkyy seinämillä nuo kerrostumat).



Tämän jälkeen alkoi kova hiominen kaiverruksia varten. Puu oli melko tuoretta joten se kävi tosiaan työstä! :P

Arastelin ihan hulluna arkun kaivertelua. Meinaan tuon muodon muokkaukseen meni kohtuullisesti aikaa näillä välineillä joita minulta löytyi. Olen siis vieläkin täysi amatööri kaiverruksessa, mutta tällaisia niistä tuli:

Eli tällainen amatöörin lootus-kukka tuli päälle :)



Pentagrammi on aina näyttävä, jopa tällaisen aloittelijan jäljiltä :P







Kukkakuvio ei mennyt ihan niin kuin toivoin, siitä piti tulla arkun etupuoli, mutta päädyin siirtämään sen taakse ja korvasin etukuvion pentagrammilla.

Jos jotain erityisemmin haluaisin korjata työssä on tuo pintakäsittely. Tämä on siis tavanomaista kalustepetsilakka-ainetta. Se teki pinnasta liian kiiltävän ja käsitellyn näköisen (no niin tietysti, miehen logiikalla en ajatellut että lakka kiiltää ihan hulluna).

Vastedes vältän loppuun asti kauppojen aineita ja teen sävytykset täysin omilla väreillä. Tulee enemmän sellaista "kulunutta" ja vanhaa ilmettä :).

tiistai 7. syyskuuta 2010

Syksy ja kylmyys taas täällä

Olen aina elänyt siinä luulossa että olen parantumaton pessimisti. Mutta nyt jälleen pimeiden aikojen ja kylmyyden tullessa oloni on jollain tavalla ihan mukavan levollinen. Taidan sitten kuitenkin nähdä myrskypilvissä sen hopeisen reunuksen taikka pöydällä puolitäyden lasin... tai jotain vastaavaa.

Siis ensinnäkin kylmä tuo sen kotoisan lämmön hehkun ja tuoksun keittiöön kun ryhdytään useammin lämmittelemään puuhellaa. Lisäksi ei hellettä estämässä harrastamasta ja liikkumasta (niin kuin tässä kesällä sai kokea).

Mutta yksi mikä on varsin kivaa juuri nyt on se että omenia on aivan valtavasti! :o) Niitä onkin saanut tässä oikein urakalla soseuttaa. Lisäksi tietysti tyrnipuskat ovat aivan täynnä marjoja. Tavaraa alkaa olla jo sen verran että pitäisi varmaan alkaa katsoa ekotoreilta jotain isompaa pakastinta kun kaikkia ei haluaisi kuivattaakaan.



No, tarkoitukseni oli oikeastaan laittaa jakoon eräs aivan loistava video eräästä miehestä joka päätti tarpoa Alaskan villiin luontoon ja elää siellä omavaraista elämää. Tämä video pistää ainakin minut kysymään ääneen että MIKSI meidän elämää ollaan rajoitettu niin ettei tuollaista elämää voi enää elää? Miksi emme voi vain kävellä omaan metsäämme ja tehdä sinne omin käsin taloamme ilman että rikomme kaikenmaailman rakennusmääräyksiä? Onko se niin pelottavaa että ihminen pärjäisi yksinään ilman että olisi insinöörejä ja virkamiehiä sanomassa miten mikäkin pitää tehdä?

Nauttikaa kuitenkin videosta, se on oikeasti todella viihdyttävä. Mies on melkoisen taitava käsistään! Lisätietoja löytyy täältä.



EDIT: Video oli poistettu alkuperäiseltä sivultaan, joten tilalle tuli nyt tällainen trailerin tapainen youtubesta :(.