Niin viisaita sanoja että koskettaa varmasti kaikkia

Puoliso törmäsi tällaiseen videoon, se oli kuin lämmin tuulahdus stressaantuneelle sielulle. Se pysäytti. Sai minut ajattelemaan haaveitani ja keskittymään enemmän elämiseen kuin suorittamiseen:

P.S. Jotkut ehkä huomasivatkin jo että poistin kommentointimahdollisuuden ainakin alkuun kokeeksi. Jos pidän siitä, se jää pysyväksi. Aloin miettimään tämän blogin alkuajatusta joka oli tarkoitus olla vain kertomus meidän elämästä. Postauksia oli tarkoitus laittaa kun inspiraatiota oli. Tarkoitus oli tarjota hetkiä elämästämme jotka toivottavasti inspiroisivat muitakin valitsemaan elämisen suorittamisen sijaan tai tarjoamaan ainakin hengähdyshetken kaiken yhteiskunnan luoman paineen alla. Ei toiveiden mukaan. En ole opettamassa mitään koska en ole mikään asiantuntija. Tämä myös vähentää ärsytysreaktioita kun joku on vailla jotain tai tympääntynyt kun en kirjoita uusia postauksia tarpeeksi nopeasti. Meillä on paljon tekemistä, emme jaksa viihdyttää muita toiveiden mukaan vaan elämme elämäämme ja niin jatkamme vastedeskin.

Toivon että ymmärrätte ja toivon kaikille lukijoille hetken rauhaa ja kiireettömyyttä tämän sekopäisen maailman keskelle mitä itsekin toivon perheelleni :).

Hunajaa!

Meillä on ollut melkoisen runsas kesä hunajan suhteen. Sitä on kertynyt reilu määrä omaan käyttöön ja nyt myös myyntiin asti. Mistään isosta tuotannosta ei sentään voida puhua mutta rajoitettu erä saatavilla Hopeaseitin kautta tilauksesta, käykääpä vilkaisemassa :).

Vähän jännittää tuliko polttopuita tehtyä tarpeellinen määrä. Sain puutaloni yli pään korkeuteen mutta se näyttää sievästi pinottuna siltikin niin vaatimattomalta. Saapa nähdä meneekö ostoklapeihin tulevana talvena. Toivottavasti ei.

Juustoa ollaan myös tehty, mutta se on kesäaikaan hankalaa kun kärpäset lentelevät sisälle. Juustomassa on niiden suurta herkkua ja päätimme pakastaa maidot jotta saamme sitten kerralla tehtyä isomman määrän ilmojen viilentyessä.

Kiireinen kesä jo kohta takanapäin, edessä vielä elonkerjuu. Pellolla on kasvanut perunaa, naurista, lanttua, salaattia, tomaattia, kesäkurpitsaa, papua, porkkanaa, jne, eli vähän kaikkea :). On myös yksi iso chilipuskakin saanut jo runsaan sadon alun, tuskin maltan odottaa minkä makuisia ovat. Ovat meinaan sekoittuneet eri lajikkeiden kesken ja meillekin lopputulos on täysi mysteeri. Mutta kesä on työlästä aikaa, otan kyllä vastaan rennomman talviajan vaikkakin jo nyt alkaa pimeys pelottamaan :). On niin paljon tehtävää ja haluaisi välillä rentoutuakin.

Lisäksi voisin vielä mainita että olemme myymässä lampaamme pois. Jäljellä on vielä kaksi kappaletta ihastuttavia rapsutettavia villahousuja :). Eli Jörö -niminen rygja sekä Nuu -niminen suomenlammaspässi. Molemmat ovat hyväluonteisia ja omia persooniaan. Nuu-pässi on ehkä jopa persompi rapsutuksille. Tulee mielettömästi ikävä näitä mutta pieni tonttimme ei kasva tarpeeksi nopeasti syötävää ja täten joudumme niistä luopumaan koska muuten ruokkiminen olisi liiaksi ostoheinän varassa. Kiinnostuneet voivat viestitellä sähköpostiosoitteeseen: omavaraisuus( a t )gmail.com. Ainoastaan noutona, emme voi kuljettaa paikalle.

Käsivoimin muokattu pelto ja piha, ennen ja jälkeen

Kaikki lukijat tietänevät että meillä on tarkoitus tehdä maan muokkaukset mahdollisimman paljon käsivoimin. Jos jotain työvälinettä käytetään, se on moottoriton. Poikkeuksena on ollut puiden kaadot joissa ollaan reilusti yli puolet moottorisahalla kaadettu ja nyt kasteluvesien pumppaus. Syynä on kiire, sopivien sahojen puute ja se että aina ei vain omat voimat riitä. Mutta pelto ja piha on meillä täysin käsin muokattu, tässä kuvaa viime vuoden puolelta ja tänään otettu kuva:

Alakuvassa näkyvä ruohonleikkuri ei ole käytössä :). Olen sitä yrittänyt huoltaa myyntiä varten mutta ei ole lähtenyt käyntiin. Ruohoa ovat lyhentäneet puput, lampaat, vuohet ja kanat sekä kukot joten leikkurille ei ole ollut käyttöä muuton jälkeen. Kasteluvesi ollaan pumpattu kuvan takana olevasta lammesta joten siinä on ollut käytössä sähköä. Kovasti miettinyt miten senkin voisi ratkaista sähköttömästi ilman jatkuvaa ravaamista pellon ja lammen välillä. Ehkä jonkinlainen kasteluvesikouru puusta... hmm.

Muurahaiset ovat kiusanneet mehiläispesiä aivan jatkuvasti. Muistakaa levittää jotain kasvusuojaa pesien alle jotta eivät pääse ruohonkorsia kasvamaan pesään kiinni. Se on päivä ja eikö jo joku ruoho nojaa koppaan ja notku muurahaisista! Meillä mehiläispestä on suojattu vesiastioilla tukijalasten alla. Ei ole vielä niin sissejä murkkuja ollut että olisivat vettä pitkin pesään menneet. Ärsyttää nähdä kuinka periksiantamattomina pyörivät maassa kuin odotellen sopivaa reittiä hunajan kimppuun. Se on pari päivää ja pesä on tuhottu. Ei lepoa mehiläishoitajalle. Saisivat kyllä pikkuhiljaa parveilla jotta saadaan kanta kasvamaan :).

Upeata kesää kaikille!

Harraste-eläintenpito vaarassa

Näköjään meidän omavaraista eläintaloutta pitävien elämäntyyli on huomattu ihan ministeriötasolla kun jo tällaista esitetään. Itse kirjoitin jo mielipiteeni ministeriölle asiasta kuin myös uutisen komenttiosastollekin. Olkaa hyvä ja tehkää niin tekin. Tämä on jälleen yksi askel lähemmäs hengitysveroa ja pierupäästömaksuja. Vielä tulee päivä kun kuolleet banaanikärpäsetkin täytyy hävittää raatopalvelulla ja mehiläiset korvamerkata jos emme ala taistelemaan vastaan.

KSML: Eläintenpito ehkä luvanvaraiseksi - Kotimaa - Turun Sanomat

Puutarha alkaa muodostua

Aina yllättävää huomata kuinka työ vaatii veronsa kun paiskii menemään oikein huolella. Eilen tehtiin niin kovin töitä että jo illalla tiesin että yöunet ei riitä kuittaamaan rasitetta. Yöllä heräilin pariin otteeseen kääntämään kylkeä kun tajusin että en kivuiltani kyennyt :D. Oli pahin tuska kadonnut jo aamulla mutta tulevan päivän askareet eivät mieltä sen enempää kohentaneet. Sitä työtä on ja paljon. Otti päähän tai ei, on jatkettava. Tämä puutarhan teko on saanut odottaa jo aivan liian kauan.

Tämä seinän vierusta odottaa vielä täytettä ja istutettavia. Löysimme laatoituksen vähän kuin vahingossa, oli metsä ottanut jo niin vallan pihasta kun tänne muutimme että tämä oli ihan sammalta ja liejua. Nyt laatoitus rajataan isoilla kivillä.

Niin tietysti piti loput pari lammasta keriä myös. Siihen kelpasi hyvin vauhdilla muokattu vuohenlypsyteline joka vahvistettiin lampaita varten. Ei se kaunis ole mutta toimii kuulemma todella hyvin :).

Joka-aamuinen askare

Nuu-pässillä uusi kampaus

Jörö-lampaamme on niin tyytyväinen uuteen kevyeen malliinsa :)

Kevään töitä

Väsy. Töitä olisi enemmän kuin niitä ehtisi ja jaksaisi tehdä, mutta sellaista se kevät on :). Pahoittelut jos teksti on kirjoitusvirheitä täynnä tai vähän ontuvaa, se johtuu vain ja ainoastaan siitä että täällä ollaan oltu hyvin ahkeria. Holz hausen ei ole vielä valmis, mutta on se jonkin verran kasvanut, sisällä on myös puita jonkin verran:

Poikittaiset puut ei näytä hienoilta, mutta piti laittaa jotta ei sortuisi :). Seuraava kerta paremmin nojaamaan sisäänpäin.

Pari päivää sitten piti tyhjentää lampolakin talven jäljiltä. Jätökset olivat tamppautuneet kohtuullisen tiiviiksi matoksi joita sitten muutaman tunnin ajan kasasinkin pihalle odottamaan levitystä:

Pelto piti hoidella kuntoon jotta saadaan jotain kasvamaan, piti repiä tällaista ryteikköä juurineen. Kuvassa näkyy jo valmis kasa vanhoja pensaita ja ties mitä juurakkoa odottamassa tulitikun lämmintä kosketusta.

Vähän jo työstettynä

Päivän lopussa

Esikasvatuksiakin on laitettu jo jonkin verran, kuvassa vain ulkona olevat. Eteinen ei ollut ihan kuvauskelvollinen joten jääköön toistaiseksi näyttämättä :).

Niin ja noita rikkakasveja nyppiessä löytyi myös kivasti lintujen levittämiä metsämansikan ja herukoitten alkujakin :). Jotain hyötyä lintujen marjanryöstelyistäkin :). Nämä siis kaikki luonnon ehdoilla levinneitä.

Puun kuivatusta

Nyt kun säät suosivat niin pitää tehdä niin paljon hommia kuin mahdollista. Pihaa voisi vihdoin siistiä risuista ja puupölkyistä kun esikoisemme synttärit lähestyvät ja ajattelin samalla pilkkoa talvemmalla kaadetut puutkin pinoon. Itse asiassa holz hauseniksi:

Tuon kun saisi pään korkeuteen ja halkoja vielä heitellen keskustaan. Kuivuminen tapahtuu kuulemma tuoreellakin puulla kolmessa kuukaudessa. Tehokkuus piilee juuri pyöreässä muodossa joka toimii piipun lailla. Ilma puskee sisään koloista ja nousee ylös, tuulettaen tehokkaasti kaikkia halkoja. Katsotaanpa onko maineensa veroinen :).

Kevään kerintä

Tänään päätettiin aamuruokinnan jälkeen keriä meidän Kaneli-lampaamme. Oli niin nätti päivä tulossa että oli hyvä hetki hoitaa tämä raskas työ alta pois. Kaneli tuli lopettavalta lammastilalta ja oli niin likaisessa kunnossa että nyt vihdoin kun saimme mahdollisuuden leikata villan pois, alta paljastuva väri suorastaan häikäisi silmää :).

Tästä on hyvä aloittaa uuden villan kasvatusta :). Oli muuten hauska huomata että Kaneli pysyi rauhallisesti paikallaan vatsavillojen leikkuun ajan kun rapsuttelin sitä selästä :D. Tykkäsi aivan mahdottomasti ja märehtien heilutti häntäänsä nautinnosta :D. Olisipa kaikki lampaat yhtä helppoja ja leppoisia. Työ oli silti melkoinen ja olimme aivan kuitti lopuksi.

Kun oli niin nätti päivä niin piti kahvivedetkin lämmitellä ulkona avotulella. Osui siinä silmiin melkoisen monta omaa mehiläistäkin jotka olivat aloittaneet työskentelyn, alemmassa kuvassa olevalla kiitettävästi siitepölyäkin kyydissä. Olen niin tyytyväinen kun voivat hyvin, tietää lisää hunajaa tulevallekin vuodelle :).

Goudan tilannekatsaus

On ollut hyvin juusto- ja maitopitoisia postauksia viimeaikoina, pahoittelut siitä :). Mielestäni mehiläistenkin hoito on helpompaa kuin juustojen valmistaminen :P. Ajattelin nyt sitten tehdä postauksen goudan ikääntymisen etenemisestä ja makutesteistä.

Otin yhden keskeneräisen juuston kokeiluun ja tällä kertaa nappasin kuviakin. Näitä juustoja voi ihan rauhassa tarkistella kesken kypsymisen kunhan laittaa uuden vahauksen päälle. Itse vain kaipasin kovasti juustoa leivän päälle ja en raaskinut ostaa kaupasta sellaista jota löytyy jo kotoa. Päätin siis uhrata puolet goudasta syötäväksi ja hyödynsin sitä myös blogipostaukseenkin.

Tällaista on siis vähän yli kuukauden kypsynyt juusto:

Koostumus oli jo aikalailla oikeanlaista, ei tarttunut kummemmin juustoleikkuriin ja tuoksui mehiläisvahan ja vuohen sekoitukselta (vahan aromi hälvenee juustosta aukaisun jälkeen). Makukin oli jo selvästi vuohen arominen joten vei itseltäni hetken ennen kuin alkoi maistumaan. Veikkaan aromin vain vahvistuvan mitä kauemmin juuston annetaan ikääntyä. Tämä kyllä johtaa siihen että aloitan juustot jo kuukauden ikäisinä koska tässäkin alkoi aromia jo olla itselle riittävästi :).

Mutta siis, hyvältähän tuo vaikutti ja alempi puolikas meni takaisin viileään ikääntymään. Jos vaikka malttaisi odottaa täydet kaksi kuukautta sen kanssa niin näkee miten tujua aromia pukkaa silloin :D.

Niin ja tosiaan, meidän mehiläisetkin ovat tehneet puhdistuslentonsa jo reilu viikko sitten ja näyttää siltä että kolme pesää selvisi yli talven! Neljäs oli kuollut (aavistelinkin niin) koska oli niin vähän populaatiota. Kuitenkin olen erittäin helpottunut, tämä todistaa että olen ainakin jotain tehnyt oikein niiden hoidossa. Tarvii käydä huomenissa lisäämässä kevätruokaa lisää. Pitkä talvi on verottanut talviruokavarantoja ja tarvii hiukasen autella :).

Älä hukkaa heraasi :)

Tuossa nettiä selaillessa puoliso huomasi erään aika tärkeän tiedonjyvän juuston teossa. Juuston sivutuotteena tulee melko paljon heraa joka on oivallista ruoanlaitossa ja leivonnassa ja miksei eläinten ravintonakin. Mutta tiesittekö että tuosta herasta saa vielä lisää juustoa? Kyseessä on kovin suosittu ricotta-juusto joka on todella helppoa valmistaa.

Kun olet ottanut juustomassan pois, lämmitä heraa yli 90 asteeseen ja anna jäähtyä rauhassa jonkin aikaa. Tämän jälkeen kaadat esim. kestokahvisuodattimen läpi jolloin ricotta-juusto jää suodattimeen. Ja tämä vasta oivallista juustoa onkin! Se sopii niin makeaan kuin suolaiseen ja sitä voi käyttää vaikka levitteenä leivän päällä.

Suosittelen kuitenkin käyttämään makeissa leivonnaisissa aivan tuoretta maitoa ja ricottoa jolloin vuohen aromi ei puske vielä esille (tietty riippuu maidosta ja lypsettävästä). Huomasin meinaan parin päivän vanhan maidon tekevän jo sen verran vuohen aromia sekaan että sokeroituna ei ainakaan itselleni maittanut :D. Suolaisten herkkujen kanssa kyllä varmaankin paremmin.

Ollaan tuossa jo ehditty maustamaan tuota tuorejuustoakin mm. savustetulla paprikan jauheella:

Ja on muuten hyvää! :) Harmi etten ehtinyt ottamaan kuvaa yhdestä puoli kuukautta kypsyneestä juustosta jonka vahakuori oli päässyt halkeamaan. Otin sen syötäväksi koska en jaksanut sulattaa vahaa pientä paikkausta varten. Lapset ja itse ahmimme sen niin nopeasti ettei siitä mitään dokumentoitavaa ehtinyt saada :D. Seuraavalla kerralla sitten :).

Ainiin, ainoana mainoksena täällä voisin mainita että lisäsin tuonne sivupalkkiin linkin josta voi käydä katsomassa ja myös tilaamassa puolison käsin tehtyjä tuotteita. Tuotevalikoimaa pyritään kasvattamaan mutta aika on kortilla kaiken arkiaherruksen vuoksi :).

Hyvää kevättä!

Omaa goudaa

Onpas erilaista kun maitoa tulee joka päivä :). Sen paremmin vielä lopputulokseen tutustumatta ajattelin ilmoittaa että nyt on omaa goudaakin kypsymässä. Se että minkä makuinen tulee olemaan on ihan täysi mysteeri vielä. Itse asiassa meillä on jo toinen juusto valmistumassa ja yksi kellarissa kypsymässä. Ajattelin tehdä tällaisen vaihe vaiheelta kuvasarjan jotka on sekoitettu molempien juustojen teosta. Ikävä kyllä juustomassan poimiminen jäi kuvaamatta, lisään tänne myöhemmin. Mutta siis, kaikki lähtee alkuun tietysti vuohen lypsystä ja maidon suodattamisesta:

Alma-kuttumme on niin rauhallinen lypsyllä :)

Niin tuoretta maitoa kuin olla voi, vaahtoutuukin kun vauhtiin pääsee :).

Suodatetaan irtoroskat pois, tähän käy hyvin kahvin kestosuodatin

Ja lopputuloksena 1,5 litraa upean valkoista ja terveellistä täysimaitoa!

Jos haluatte tehdä juuston kaupan maidoista, ne tarvitsee jotain lisäainetta jotta soveltuvat juuston tekoon. Nämä vaiheet perustuvat käsittelemättömään maitoon joten hygienia on tärkeää kaikissa maidon käsittelyvaiheissa, edetkää omalla vastuulla, jne. Noin, nyt kun tarpeelliset varoitukset on annettu, jatketaan:

Maidon lämmittäminen 35 asteeseen

Itse asiassa kattilamme rajoitti juuston kokoa koska saimme sinne mahtumaan "vain" 4 litran edestä vuohenmaitoa. Tällä määrällä saa noin 6 cm korkean ja n. 15 cm halkaisijan mittaisen juuston. Maito lämmitetään siis 35 asteeseen jonka jälkeen nostetaan tulelta pöydälle ja sekoitetaan 6 tuntia n. 20 asteessa seissyttä piimää n. ruokalusikallinen per maitolitra maidon sekaan (tähän käytimme omatekoista piimää joka oli lähes viiliä :D. Kaupasta ostettu piimä tarvitsee tuon odottelun jotta tulee tarpeeksi tuhtia). Hämmennetään sekaisin ja lisätään perään juoksute jonka määrä riippuu juoksutteesta, annostelu löytynee purkin kyljestä. Maitoa hämmennetään parin minuutin ajan kunnes alkaa muodostua juustomassaksi (sellaisia raejuuston näköistä kokkaretta). Tämän jälkeen on hyvä antaa maidon olla vielä n. 10 minuuttia rauhassa jotta juoksute saa rauhassa vaikuttaa. Huomasin tämän vaiheen olevan erityisen tärkeä, vaikutti juuston lopulliseen kokoon jopa senteillä. Silloin tällöin törmää ohjeisiin joissa pari minuuttia nähdään riittäväksi ajaksi.

Tämän jälkeen otetaan juustomuotti käyttöön. Meillä on keraaminen juustomuotti mutta koska en tiennyt kuinka paljon juustoa tuosta maitomäärästä tulisi, tein vielä oman kotitekoisen muotin vanhasta jogurttipurkista:

Tämän pohjaan puhdas juustoliina ja maidosta kerätään juustomassat liinan päälle ja puristetaan pohjalle tiiviisti. Eräässä ohjeessa neuvottiin murskaamaan juustomassa ensin mahdollisimman pieniksi muruiksi jotta ei jäisi ilmakuplia. Tätä minun tarvitsee vielä kokeilla parantaa kun oma juustoni on kohtuullisen kolhuinen :).

Kun kaikki juustomassa on puristettu sisään, kääritään liinaa päälle tasaisesti ja laitetaan painoa päälle (mieluiten muotin sisään istuva jotta tulee kivan tasainen pinta).

Oma muhkurainen goudan alkuni, kaipaa vielä tuon vuorokauden puristelun. Vähän siloisemmaksi vielä niin kelpaa esitellä enemmänkin :)

Tässä vaiheessa juusto laitetaan viileään valumaan tuon painon alle (painona käytin tässä vaiheessa valurautaista mortellia, n. 1kg - 2kg). Annetaan olla 4 tunnin ajan kunnes juusto käännetään muottiin ylösalaisin ja sama paino päälle, odotellaan 4 tuntia ja käännetään vielä kerran. Tällä kertaa painoa laitetaan useamman kilon verran. Käytin vanhoja käsipainoja n. 5-8 kg verran + tuo mortelli.

Nyt annetaan olla painon alla 24 tuntia.

Seuraavaksi juusto upotetaan suolaveteen (muistaakseni 3,5 dl suolaa vajaan neljään litraan vettä) 24 tunniksi, kannattaa käyttää jotain painoa jotta pysyy veden pinnan alla. Juustoa voi käännellä myös välissä varmistukseksi:

Eka juustoni oli selvästi sileämpi :D

Tämän jälkeen juusto jätetään kuivamaan 48 tunniksi viileään (joissain ohjeissa on sanottu 12 tuntia liotusta suolavedessä ja 24 tuntia kuivausta). Tämän jälkeen tulee vahaus jonka teimme mehiläisvahalla:

Mehiläisvaha lämmitetään sulaksi ja juustoa "dipataan" kahdesti jolloin pitäisi olla sopivan paksu suojakuori ulkoisia bakteereja vastaan. Seuraava vaihe onkin sijoittaa se esim. kellariin n. 10 asteeseen "ikääntymään" ainakin pariksi kuukaudeksi ja pidetään sormia ristissä jotta sieltä tulisi syömäkelpoista juustoa :).

Juuston valmistuksesta löytyy helposti ohjeita esim. youtubesta mutta muistakaa huomioida lämpötilat maiden yksiköiden mukaan! Googlella saa mukavasti yksiköitä muutettua tyyliin "90 fahrenheit in celsius".

Omaa juustoa

Nyt kun vuohenmaitoa ollaan lypsetty jo jokunen päivä, on siitäkin tullut jo osa arkea. Tosin puoliso on yhä vieläkin selvästi taitavampi lypsämään :).

Ajattelin pistää vaihteeksi tällaisen ihan lyhkäisen postauksen (lypsyt edessä ihan juuri) missä esittelemme tuota omaa juustoa. Ei ole mitään kovaa juustoa vielä koska se vaatii jo vähän enemmän maitoa ja valmisteluita sekä kypsymisajan. Tämä on se nopein juusto joka muistuttaa rakeenteeltaan melkoisesti noita kaupassa myytäviä leipäjuustoja. 

Omaa voita ei olla vielä saatu koska vuohen maidosta on melkoisen vaikeaa saada kerma eroteltua. Se ei nouse pintaan niin hyvin kuin lehmän maidossa joten jouduimme tilaamaan separaattorin. Toivottavasti sen avulla saadaan sitten voita pöytään :). 

Nyt jo odotellaan kärsimättöminä kevään tuloa. Juuri kun luuli kylmien säiden väistyvän, iski -15 asteen pakkanen. Ääh. Puulaari alkaa näyttää tyhjältä ja eläimet syö heinää melkoisesti etenkin kylmemmillä säillä.

Vihdoin omaa maitoa :)

Jee, jo pari päivää saatu vuohenmaitoa omaan käyttöön :). Nyt talviaikana Alma-kuttumme tuottaa reilun litran maitoa per päivä, joten kärsivällisesti saadaan odottaa että kertyy esim. voita varten tarpeeksi kermaa... tosin mitään toivoa ei ole ennen kuin lapset saavat vuohenmaitokaakaosta tarpeekseen :D. Ensimmäisen päivän maitolitra meni maistiaisina alta aikayksikön :D. Tänään sama juttu, maito pysyi purkeissa juuri sen aikaa että ehdin nappaaman kuvan:

Harmi että päivä oli jo hämärtymässä eikä näy kuinka kauniin valkoista maito on...

Toivotaan nyt että uutuuden viehätys pian loppuu lapsiltakin ja saamme juustoja tehtyä :). Piti ottaa vähän videotakin eläinten leikistä pihalla mutta häirikkönaapurimme alkoi "yllättäen" sillä hetkellä huudattamaan sirkkeliään kun näki että ulkoilutimme eläimiämme. Sirkkelöinti tietty loppui heti kun olimme saaneet eläimet takaisin sisälle. Onneksi eläimet tottuvat ääniin nopeasti :).

Ovat muuten tehokkaita kuorimaan puita ;)