Pian on onneksi Kesäkuu ja kanatkin ovat vapaita liikkumaan pihalla, sitä odotellessa on suorastaan velvollisuus lelliä kanaset aivan piloille. Tai siis ainakin tarjota mahdollisimman monipuolista apetta :).
Silkkikukko Harald vartiossa. |
Pesiä on useita vaan sinne yhteen pitää ängetä vaikka sitten triona. Kuvassa Marja, Blondi ja Tyrni. |
Kun kanoille tarjoaa monipuolista ja luonnollista ravintoa, ovat munat kovakuorisia sekä herkullisia ja kanat terveitä sekä hyvässä kunnossa. |
Kanalan pesiin voi laittaa yrttejä (minttua, timjamia, oreganoa, basilikaa, kukkia jne.) tuomaan hyvää tuoksua ja karkoittamaan loisia. Meillä pesissä varsinkin talvisin käytetään kuivattuja minttuja, oreganoa ja timjamia. Kesällä pesiin vaihdetaan lähes päivittäin tuoreita yrttejä tai kukkia.
Sen lisäksi että yrteistä ja aromaterapeuttisista kukista tulee hyvää tuoksua kanalaan ne myös lukemani mukaan rentouttavat kanoja ja ehkäisevät loistartuntoja.
Havut tuovat myös talvisaikaan kanalaan mukavaa vaihtelua, mutta niitä en pesiin kuitenkaan laittaisi, Auts ;).
Loisia voi myös yrittää ehkäistä antamalla kanoille valkosipulia raastettuna ja lisäämällä tuhkaa kylpyhiekkaan. Meillä nämä molemmat tavat ovat käytössä ja loisia ei ainakaan toistaiseksi olla huomattu. Varmuudeksi olen kuitenkin syksyllä laidunkauden päätyttyä sulkasadon alkaessa antanut madotuksen ja suihkauttanut ulkoloiskarkotetta siipien alle.
Kanat ovat uteliaita otuksia. |
Amma, Tyrni ja Mustikka kummastelemassa heinäsilppua. |
Aina kun luonto tarjoaa tuoretta, hyödynnämme sitä myös kanoille. Kesäkuun alusta kanat pääsevät myös vapaasti laiduntamaan kun olemme itse vartiossa. Täällä metsän keskellä on paljon petoja vaanimassa (merikotkia, kanahaukkoja, kettuja ja ilveksiä) joten ei voida antaa aivan vapaasti käyskennellä, varsinkin kun nämä meidän kanaset parhaimmillaan ovat taaperrelleet 50 metrinkin päähän kanalasta. Toiveissa olisi vielä saada rakennettua kunnollinen ja iso laidunaitaus jossa olisi verkotettu katto. Paikka jo löytyisi, materiaalit vain uupuvat.
Rosalinan keväiset tipuset. |
Tässä vaiheessa vuotta alkaa jo tosissaan huomaamaan kanalan siivoustarpeen :/. Siispä kun kanat voivat olla vapaana, pääsemme siivouspuuhiin. Pehku onkin jo melkein kokonaan kannettu ulos, mutta sitten on orsien, pesien ja muiden pintojen pesu ja kalkkimaalaus. Mutta sen jälkeen kanala on taas niin raikas ja mukava että kyllä se kannattaakin :). Tänä kesänä tarkoitus olisi hiukan siirtää kanalan kalusteita toisiin kohtiin. Nyt ongelmana on ollut päällekkäiset orret, jotka todellakaan eivät ole olleet kätevät.
☆.´ `. ☽¸.☆
(͡๏̯͡๏) (͡๏̯͡๏)
( , ,) ( , ,).
¯¯¯**´¯¯**´¯¯`
Talvella kanojen ruokinta tuottaa vähän päänvaivaa, varsinkin kun ei halua syöttää siivekkäille valmiita rehuseoksia eikä toisaalta ole varaa kaupastakaan ostella kalliita ainesosia. Siksipä meillä kasvatellaan oraita ja versoja sekä jauhomatoja ja lieroja. Näihin kun vielä lisätään marjat/hedelmät (mitä on itse kerätty ja kuivattu, ennen tarjoilua liotettu), kaura (tai muu kokojyvä vilja), erilaiset siemenet, lioteut herneet, piimätetty vuohenmaito, oman talouden ruuantähteet ja uunissa käytetyt munankuoret (hienoksi hienonnettuna) sekä sora, alkaa menyy olemaan valmis.
Netistä löytyy paljon ohjeita kuinka jauhomatoja kasvatetaan, joten kannattaa tutkia asiaa. Jokaiseen harrastekanakotiin mahtuu varmasti matofarmi :), tässä pieni kuvakooste miten meillä niitä hoidetaan;
Likaiset jauhot. |
Tältä näyttää purkinpohjalla kun on aika vaihtaa jauhot ja pestä astiat. Tätä seosta ei kuitenkaan kannata suoralta kädeltä heittää kompostiin/kanalaan sillä seassa on todennäköisesti useampi muna joista vielä kehittyy toukkia. Meillä tämä likaseos päätyy ensin ämpäriin josta toukat kerätään niiden ilmaannuttua kasvatuspurkkiin ja vasta myöhemmin likajauhot kaadetaan pois.
Erivaiheisia jauhomatoja |
Alieneja eli koteloituneita jauhiksia |
Jauhopukkeja, eli koppiksia ja kotelovaiheessa olevia jauhomatoja. |
Meillä jauhomadot asuvat muovisissa isoissa karkkilaatikoissa, yhdessä asustavat toukat ja toisessa alienit sekä jauhopukit. Kun koppislaatikossa alkaa näkymään matoja, kerään koppikset ja alienit hetkellisesti pikkupurkkiin ja kaadan loput laatikon sisällöstä matolaatikkoon. Tämän jälkeen laitan tyhjään purkkiin uudet jauhot/leseet ja koppikset sekä alienit takaisin. Ehkä paremman tuoton saisi jos olisi laatikoita käytössä enemmän, 3-5, jolloin voisi aina matojen ilmaantuessa siirtää koppikset ja alienit seuraavaan laatikkoon. Näin ei osa munista päätyisi matojen ruoaksi.
Kasvatuslaatikoissa oleva jauhoseos on yleensä sitä mitä milloinkin löytyy. Nyt niissä on hiukan kauranjyviä, vanhentunutta kikhernejauhoa, vehnäjauhoja, vanhentuneita vehnäleseitä ja maitojauhetta. Kuivahiivaa tai oluthiivaa lisään myös välillä matolaatikkoon, se lukemani mukaan nopeuttaa kasvua.
Jauhoseoksen lisäksi tarvitaan tuoreruokaa, joka talvella tarkoittaa meillä vihannesten ja hedelmien kuoria ja näin kesemmällä ulkoa poimittuja villiyrttejä silputtuna. Koppislaatikossa pidän myös aina jotain pahvintapaista, jauhopukit tykkäävät piiloutua niiden alle. Tällä kertaa jauhopukit saivat suojan revitystä wc-paperirullasta.
Jauhomatofarmin kannet ovat meillä aina auki, jotta ilmanvaihto toimisi, vielä näiden kolmen kasvatusvuoden jälkeen en ole yhtään jauhomatoa tai jauhopukkia löytänyt väärästä paikasta. Kaapissa olevat jauhot ovat saaneet olla myös rauhassa ;).
Jauhomatofarmimme asustaa lähes katonrajassa keittiössä, suojaisassa paikassa.
Iiris tietää milloin on syytä olla paikalla, jauhomadot ovat parhautta. |
Omien kanojen munat maistuvat aina parhailta, varsinkin näin keväällä villiyrttipedillä. Ja mausteitakaan nuo omat munat eivät kaipaa, itse laitan hiukan cayannepippuria. Villiyrtit tuovat myös mukanaan paljon erinlaisia aromeja.
Herneenversoja, vaahterankukkia- ja lehtiä, voikukanlehtiä- ja kukan terälehtiä, koivun, metsämansikan, pihlajan, villiherukan ja mustikan lehtiä sekä mausteena valkosipuli-ruohosipulia. |
Tuoksuvaa Keskiviikkoa!
~Tanja