maanantai 10. lokakuuta 2011

Sukulaisten vierailu

Jälleen yhdet synttärit takana. Talo täyttyi ääriään myöten vieraista mutta hyvin mahtuivat talon koosta huolimatta :). Eilinen päivä oli akkujen latausta. On uskomatonta kuinka paljon sotkua n. 10 lasta ja 10+ aikuista saa aikaiseksi :). Tiskit täytyisi hoitaa loppuun ja sitten jatkaa remontointia.

Kaikki sukulaiset ei ymmärrä meidän maailmankatsomustamme vaikka kyllä ovat kohteliaita ja yrittävät :D. Minulta kysyttiin varmaan kymmenen kertaa että onko meillä lämminvesivaraajaa vielä? Tai miten aiomme suihkutella? Ajattelimmeko liittää sähköpatterit ennen talvea vai ostaa ilmalämpöpumpun? Koetin parhaani mukaan selittää että sähköä ei haluta käyttää. Sitä on tarkoitus vähentää niin paljon kuin mahdollista, etenkin riippuvaisuus siihen on tarkoitus katkaista. En ole edes yrittänyt selittää pyrkimyksistämme omavaraisuuteen, ei se maksa vaivaa. Yksi asia jonka kaikki kyllä huomasivat ja ymmärsivät oli asunnon pintaremontti joka miellytti silmää :D. Uskallan aina luottaa puolison mielipiteisiin sisustuksen suhteen vaikka meillä on joskus vaikea ymmärtää toisiamme :D.

Ulkohuussista ei tullut kummempaa kommenttia. Veikkaan että aikuiset eivät olleet innoissaan mutta lapset sanovat mielipiteensä suoraan. Siellä tytöt ja pojat kävivät omissa laumoissaan vähän väliä ja eipä juuri mitään vakavempaa kuulunut. Eräs täysin kaupunkilainen tyttö totesi vain että teillä on kauhian hankala vessa (ja myös että meillä on tulipalo keittiössä = hella :D). Kaikki lapset ymmärsivät ulkovessan ja sen vieressä olevan pesupisteen. Aikuisilla taas oli selvästi vaikea ymmärtää että keittiössä tulee vain kylmä vesi. Sekin kyllä on käsille lämmintä pesuvettä kun kupariputket menee hellan yllä ja näin tulee lämmityskaudella parin litran verran lämmintä vettä. Juomavettä täytyy sitten hiukan juoksuttaa että viilenee.

Yksi ääneen lausumaton selvä mielipide oli se että hellan miellyttävästi huokuva lämpö oli kaikkien mieleen. Suurin osa vieraista pakkautui juuri hellan läheisyyteen vaikka tilaa ja lämpöä olisi ollut muuallakin. Mutta kuuman hellan lähellä on vain mukava olla ja ulko-ovelle kantautuva lämpimän kahvin tuoksu vaikutti selvästi kaikkiin.

Riippumattomme jakoi mielipiteet selvästi kahtia :D. Nukumme siis tilansäästön ja mukavuudenkin vuoksi kaikki riippumatoissa. Joka lapselle oma ja meille aikuisille yhteinen. Kaikki neliöt tulee helposti käyttöön joka aamu viikattuamme riippumatot rottinkiarkkuun iltaa odottamaan. Toki asuntoon löytyy normisängytkin varastoituna mutta nämä riippumatot ovat lastenkin mielestä paremmat. Jaettu riippumatto vaatii kuitenkin totuttelua kun silloin nukutaan yhteisymmärryksen voimin :). Ja joku nyt luultavasti ajattelee että se on rasittavaa selälle. Voin erittäin huonoselkäisenä ihmisenä sanoa että selkäni ei ole vuosiin voinut niin hyvin kuin riippumatossa nukkuessani. Yleensä sain normisängyssä kipuja ilman mitään järkevää syytä joka nyt selvästi viittaa huonoon nukkumisasentoon, riippumatossa kun ei vatsallaan pysty nukkumaan. Lisäksi nuo ovat helppoja pestä ja kuivuvat nopeasti.

Että sellaista tällä kertaa :D. Oli kivaa huomata että tänään kävi veto myös talvipeltien kautta, nyt saadaan varausta myös muuriin kun ilmatkin kylmenevät.

13 kommenttia:

  1. Toivottavasti sukulaisenne ymmärsivät, että kyllä Suomessa ainakin toistaiseksi ihmiset saavat rakentaa elämänsä puitteet mieleisekseen ja omien periaatteidensa mukaisiksi. Jos joku tykkää nukkua riippumatossa tai uunin pankolla omassa kodissaan, eipä siihen ole kellään mitään sanomista.

    Minulla on lähisuvussa perhe, jossa on 50 vuotta hoidettu peseytyminen lämmittämällä kerran viikossa savusauna. Tupaan ja karjakeittiöön tulee raanasta kylmä vesi ja viemäri on. Ulkohuussi korkeiden rappusten päässä aikuisten ja lasten "istumareikineen" oli lapsuudessani hyvin jännittävä kokemus.

    Jatka syyshommien kertomista, kunhan kerkeet.

    VastaaPoista
  2. Hieno uusi kuosi blogissanne!

    Yleisistä tavoista eriäviä tapoja on vaikeaa ymmärtää. Ehkä siihen on syynä se, että nykyään kaikki on niin valmista. Valmiiksi tarinoiduista leluista alkaen meitä opetetaan valmiiseen, yhtenäiseen muottiin ja kaikki sen ulkopuolella on pelottavaa ja hankalaa. Sitten menemme mökeillemme ja se on "niin ihanaa kun saa olla eri tavalla." Voin hyvin kuvitella kuinka vieraidenne sanaiset arkut aukenivat heti kun auton ovet oli saatu kiinni. Päivittelyä.

    Itse olen alkanut sulkemaan korvat jos kommentointi on sellaisella pohjalla, ettei kommentoija itse asiassa tiedä asiasta mitään, kunhan päivittelee. Eri asia jos on hyviä neuvoja ja vinkkejä tarjolla, niille olen ahne.

    Ehkä teidän pitää laittaa vieraille joku FAQ ovenpieleen ja kaffetassin rinnalle ;oD

    Tuo riippumatto on mielenkiintoinen juttu. Itselläkin on selkäsairaus, jonka vuoksi riippumatossa oleminen pitkään saa koukkuasennosta johtuen selän jäykistymään, mutta oikealla tuennalla tuo voisi olla kokeilun arvoinen juttu! Eiköhän se jokaisen kallon ja ahterin välissä oleva kanki kerro mistä tykkää ja mistä ei, eikä se kaikilla ole se yksi ja sama Sotkan, Ikean tai Unikulman valmismalli.

    Mukavia syyspäiviä ja lämpimiä ensimmäisiä pakkasöitä taas toivotellen!

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommenteista! :) Niinhän se on, todelliset mielipiteet esitellään vasta jälkikäteen keskenään päivitellen. Eipä tuo enää niin häiritse, olemme jo jokseenkin tottuneet siihen että emme ole "normaaleja". Erityislaatuisuutemme tietäen sukulaisiamme kiusasi vahva uteliaisuus ja siksi ensivierailulle tähän nykyiseen kotiimme keräytyi enemmän sellaista painetta kuin normaalisti.

    Mutta ei se haittaa. Vähän väliä täällä uudessa kodissa pysähdyn jonkun ikkunan ääreen katsomaan metsää (ei juuri muuta näy) ja kuuntelen hiljaisuutta, ja tunnen että tämä on sitä oikeaa elämää. Osittain asiaa on auttanut myös nykyinen työttömyyteni joka on ensimmäistä laatuaan 13 vuoteen (en ole ollut edes lomautettuna koko aikana). Nyt vasta oikeasti tajuan kuinka stressaantunut olen ollut. Enkä muista milloin viimeksi huomasin kuinka kesä muuttui syksyksi ja syksy talveksi. Nyt on ollut oikeasti aikaa kokea se, ja se on ihmeellistä :).

    VastaaPoista
  4. Meillä on aika normiomakotitalo, mutta meillä ei ole lainkaan posliinipönttöä, eikä siis vesivessaa sisällä vaan kuivakäymälä. Joka on kyllä ihan sisätiloissa keskellä taloa. Yksi sukulainen on ilmoittanut, ettei aio sitä käyttää. Pidättäköön minun puolestani sitten kyläillessään :D Aikuiset eivät ole kovin päin naamaa kommentoineet ja lasten suhtautuminen on yleensä hyvin luontevaa. Lapsista asiat vaan on niin kuin on ja jos ihmetyttää niin ne kysyy vaivautumatta. Pari kertaa joku ensi kertalaisaikuisvieras on kääntynyt vessan ovelta takaisin nolon näköisenä: "Anteeksi, missä se vessa olikaan, tämä taisi olla siivouskomero."
    Joskus joku lapsi vieras kummasteli, että missä teidän lapset nukkuu kun ei niillä ole omia sänkyjä. Nyt ovat vajaa puoli vuotta nukkuneet omissa sängyissään, kun ovat 3- ja 6-v. Ensin nukuimme pitkään kaikki neljä 160 senttiä leveässä sängyssä ja sitten pojat nukkuivat vierekkäin omassa sivustavedettävässä ja nyt lopulta heillä on omat sängyt. Alkoivat kaivata itse omaa tilaa. Käytännössä tulevat edelleen ainakin joka kolmas yö viereen.
    Hienoa, että toteutatte rohkeasti valitsemaanne elämäntapaa :)

    VastaaPoista
  5. Mammukka: Meillä ollut kanssa tapana antaa lasten nukkua vieressä niin pitkään kuin haluavat ja kyllä ne siitä pikkuhiljaa omiin sänkyihinsä alkavat kaipaamaan kun kasvavat. Se on mielestäni oikea luonnollinen tapa ja jokainen lapsi on yksilö.

    VastaaPoista
  6. Niin minustakin ja meillä kaikki nukkuneet kaikkein parhaiten ja vähimmillä heräilyillä. Silloin kun esikoinen oli vauva äitini vietti useamman unettoman yön, kun pelkäsi minun nukkuvan vauvan päällä... Soitti aamuisin ja kysyi kuulumisia.

    VastaaPoista
  7. Heipähei!

    Blogissani olisi blogillenne A Blog with Substance-tunnustus. Käypä nappaamassa haaste vastaan :o)

    VastaaPoista
  8. Kiitos kutsusta, mutta olen hirveän laiska kirjoittamaan itsestäni sen enempää mitä täällä tulee esille :P. Anteeksi! :)

    VastaaPoista
  9. Nou hätä! Tunnustuksen arvoinen bloginne on joka tapauksessa!

    VastaaPoista
  10. Moi
    seuraan blogiasi vaihtelevasti, tämä riippumatto-nukkuminen kiinnostaa kovasti. Ovatko riippumatot itsetehtyjä ja saisiko kuvan tänne sivuille.
    PK

    VastaaPoista
  11. Nämä ovat ostettuja reilun kaupan luomupuuvillaisia riippumattoja. Tosin pienimmälle tyttärellemme tuli ostettua lasten malli joka nyt on osoittautunut liian pieneksi, joten puolisolla on suunnitelmissa tehdä hänelle uusi. Ja näin on tarkoitus jatkaa kaikkien mattojen kanssa sitä mukaa kun uusintatarvetta on.

    Sen olemme huomanneet että niillä on talvisin viileämpää tietysti nukkua kun on suunniteltu lämpimiin ilmoihin, joten uusimisten yhteydessä tarkoitus olisi käyttää lämpimämpiä materiaaleja. Nyt käytämme peittoja "lisäpohjana" ja on toiminut hyvin.

    Mutta itse en enää haluaisi sängyssä nukkuakaan, riippumatto on ainakin tullut henkilökohtaiseksi suosikiksi :).

    VastaaPoista
  12. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  13. Hei
    Löysin sattumalta blogisi hakiessani tietoa riippumatoista. Kovasti haluaisin normi sängyn sijasta riippumattoon siirtyä. Mietiskelen vain, että miten matto sisätiloissa kiinnitetään koska telinettä en kyllä halua. Ja riittääkö 172cm kahdelle hengelle? Tuo mitta oli levein mitä löysin kun Reilun Kaupan mattoja kahtelin.. Kiitoksia kovasti jos vain jaksasit näihin ihmettelyihin vastata :)

    VastaaPoista