Maaseutu on tuhottu

Onkin mennyt jo pari kuukautta kun viimeksi kirjoitin. On tapahtunut niin hirveästi asioita ettei ole kertakaikkiaan ollut aikaa eikä motivaatiota kirjoittaa. Syy tähän on ollut se että omavaraista elämää suunnitellessamme päätimme sitten pistää nykyisen asuntomme myyntiin ja etsiä kunnon maatilaa. Yksi kuukausi hurahti kevyesti tehdessämme pintaremontteja ennen myyntiin laittoa. Tapetointia ei ole oikeasti kokenut ennen kuin on tehnyt sen kolmen lapsen ja kahden kissan juostessa pitkin huushollia!

Mutta siis halusin kirjoittaa tämän postauksen purkaakseni pahaa oloa jota ollaan koettu etsiessämme uutta kotiamme. Olemme aggressiiviseen tahtiin käyneet tutkimassa varmaan kymmentä eri kohdetta ympäri Etelä-Suomea. Lähes tulkoon kaikissa on ollut jotain vikaa.

Miltä kuullostaisi ikivanha hirsitalo joka "henkii menneen ajan tunnelmaa"? Sitähän se hönkikin. Talosta oli murrettu piiput katonharjan ja välikaton väliltä ja vaihdettu peltikattoiseksi. Kun vihdoin pääsimme sisälle tutkimaan, kaikki selkeni. Takahuone ihan homeessa. Todennäköisimmin katto joskus murtunut alta, kosteus päässyt tekemään tuhojaan kaikessa rauhassa. Sitten asuntokaupan villiintyessä omistaja purkanut piiput ja laittanut peltikaton myyntimielessä. Kaiken lisäksi palkannut kaverin tekemään olemattomia ostotarjouksia täydestä hinnasta hämmentämään ostajia ja välittäjää. Mahtoikohan sen joku hupsu loppujen lopuksi ostaa, osanottoni.

Toinen oli komia tölli. Kuvat näytti kivalta. Välittäjän juttujen mukaan omistajalla tekonivel polvessa eikä pysty enää ylläpitämään mökkiä. Sitten pitkä ajo paikalle tutustumaan. Ensimmäinen vilkaisu kattoon kertoi kaiken: piipun vieressä jalan mentävä reikä sisään. Ei mitään paikkausyritystä. Vesi lorissut sisään ihan vapaasti ties kuinka pitkän ajan. Väsyneinä ja pettyneinä takaisin kotiin, ei tuollaista yritä tässä vaiheessa korjata hassukaan.

No mites olisi pieni maatila kauniilla pihalla? Hevostallitoiminta mahdollinen!!! Ennen kuin välittäjä edes ehti pihaan, soitin että ei kiitos. Ihan helvetin kamala läävä. Jostain kantautui louhoksen pauketta ja koko alue oli teollisuuden ympäröimää (=eli ihan hiton rumaa seutua). Omistaja oli tehnyt tilasta kaatopaikan kuin pisteenä i:n päälle, selvää myyntimiesainesta. Välittäjä alkaa vielä puhelimessa ehdottelemaan muita kohteita lähistöllä! Jos tuollaista sontaa yrittää myydä noin törkeillä valheilla ja hinnoilla niin olisi parempi pitää suu kiinni.

Viimeisin mursi sydämen. Maatila löytyi niin kauniista paikasta että meinasi itku tulla. Ei tasamaata vaan kaikkea kumpuilevaa kivaa mäkeä ja maastoa. Hiljaisuutta! WANHOJA puita! Talo oli niin kaunis että piti purra huultaan ettei hihkunut paikanpäällä. Halusimme sen! Kaikki oli täydellisesti sitä mitä haetaan. Se vei sydämen. Hiljainen hiekkatie, lyhyet välimatkat palveluihin.

Niin ja sitten siinä on tosiaan se n. 1km päähän tuleva kivilouhimo, ympäristölupa juuri myönnetty.

Ne ketkä eivät tiedä mitä kivilouhimo aiheuttaa lähellä asuville ihmisille, kannattaa googlettaa. Siellä on niin surullista tekstiä että itkettää. Kaivot hajoavat (myös ne uudet kalliit jätevesijärjestelmät altistuvat tälle), pölyä leviää ympäristöön aiheuttaen selviä terveyshaittoja, pauketta, tärinää niin että ikkunat helisee. Ja kaikki tämä SALLITTUA koska se tuottaa selvää rahaa!

Olitteko tietoisia että valtiolla on sellaiset ohjearvot teollisuuden metelille kuin 55 dB klo 7-22 aikaan ja 45 dB yöllä klo 22-7 aikaan? Tämä äänitaso siis mitataan naapurin pihapiiriltä, ei metelilähteestä. Vertailuna siis että ihmisen puhe on noin 55-60 dB. Eli kuvittele tasaista pauketta omalla pihallasi samalla äänenvoimakkuudella kuin puhut... puuumm, puuummm, puuumm, piiip piip piip PIIIIP (ajoittaiset ohjearvojen ylitykset ovat sallittuja), PUUUUMM, krrr, krrr, krrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr, krrrrrr, KRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRR-PUUUUUUUMMM.

Ottaako jo päähän? Kaiken lisäksi teollisuuteen liittyvä rekkaliikenne ei kuulu tähän ohjearvoon, eli se on sellainen erityisbonus. Toki voit lähteä yrittämään muutosta tähän, siitä vaan rohkeasti. Huomaat kuinka pieni ihminen olet.

Vaikka meilläkään ei ole mikään ihan rauhallinen ympäristö, on meillä silti paremmin asiat kuin nykyisissä myyntikohteissa. Talo on sentään ehjä ja varmasti kestää vielä vuosia.

Niin ja melkein unohtui kaikkein härmäläisin olemus maatilakaupoissa, nimittäin tontin koko. Maatilanimikkeellä myydään kohteita joissa pinta-alaa tilalla on jopa alle puoli hehtaaria! Hei, sitähän minä olen AINA halunnut! Viljasiilot ja kaikenmaailman ulkorakennukset alle 1 hehtaarin tontilla. Mutta hevostallitoiminta mahdollinen! Se taitaa riittä suurelle osalle ostajaehdokkaista. Talo puulämmitteinen mutta mukaan ei tule yhtään metsää, myyjä haluaa pitää ne itsellään. Hyvä diili! Voi ostaa häneltä sitten polttopuita kaverihintaan ;).

Jos eteen ei tule vähintään yli 4 hehtaarin maatilaa, ei tule tämä kaveri myöskään tutustumaan. Pistää oikeasti miettimään että löytyykö täältä enää mitään ostamisen arvoista taloa maaseudulta. Pohjoisesta voisi löytyä mutta kun pelkkä Etelä-Suomen kohteisiin tutustuminen on vienyt jo satojen eurojen edestä bensaa niin on pakko antaa niiden olla.