maanantai 17. lokakuuta 2011

Omenan kuivatusta

Näin hyväselkäiseksi syntyneenä tulee ajoittain päiviä jolloin se sanoo *naps* ja sitten mennään kuin keppiin sidottuna muutama päivä :/. Ajattelen tätä kuitenkin silleen positiivisena asiana että impulsiivisena ihmisenä kun en pääse reuhoamaan joka paikkaan ilman mitään suunnitelmaa, näinä hetkinä joudun olemaan paikoillaan ja ajattelemaan enemmän. Lisäksi on hyvä syy tehdä niitä vähemmän houkuttelevia asioita kuten esim. omenien lohkoamista kuivatukseen:

Voi että kun joskus löytäisi jostain kunnon kokoisen astian eikä satoja pikkupurkkeja ja pussukoita.

Näiden lisäksi olen kovasti miettinyt lehmän hankkimista pihalle jolkottamaan. Kunnon vanha maatiaislajike joka tarjoaisi kovassa suosiossa olevat maitotuotteet omiin tarpeisiin. Maitoa ei tule muuten juotua mutta juustoa ja voita menee ja paljon :/. Itse asiassa tuossa omavaraisuuden oppikirjassahan lehmän hankintaa puolusteltiin siten että vaikka lehmä saisi syötävää omasta maasta vain kesän ajaksi, ostettu heinä on ostettuihin maitotuotteisiin nähden halvempaa (ja maito tietysti laadukkaampaa kun sitä ei olla käsitelty riistofirmoissa). Lisäksi lehmän pitäisi olla tiineenä n. vuoden välein jotta maitoa tulisi mahdollisimman tasaisesti jolloin kanta kasvaa ja joutuu myymään vasikoita pois tilanpuutteen vuoksi joka itsessään voi auttaa heinän hankintakuluissa. Kuulostaa hirveän kaavamaiselta mutta eiköhän siihen jonkinlainen tuntuma ja tasapaino syntyisi ajanmyötä. Ainakin se rutinoisi elämän kun lehmä pitäisi lypsää ainakin se kaksi kertaa päivässä, mutta eipä tässä ennenkään olla hirveän paljon liikkeellä oltu kanojen ja pupujen vaatiman hoidon vuoksi :). Eikä meitä juuri reissaaminen ole hirveämmin kiinnostanut.

Mutta tällaista tänään ja palailen lepäämään tuon kirotun selkäni kanssa.

14 kommenttia:

  1. Ette vuohia ole harkinneet? Samat edut, pienemmät vaivat ja vuohenmaito on mahtava raaka-aine juustoille.

    VastaaPoista
  2. Miten kuivatit omenat? onko jotain kuivuria? Osaatko suositella mikä nykyisistä markkinoilla olevista kannattaisi ostaa tai voiko jotenkin tuunata itse? :) Tulevia vuosia ajatellen.

    VastaaPoista
  3. Babelin Nikkari: On vuohi varmastikin helpompi vaihtoehto ja ollaan sitä ajateltu mutta ongelmana on se että vain yksi perheenjäsen pitää vuohen juuston mausta :). Toki kaikkeen tottuu kun haluaa mutta tarvii kokeilla ensin makuun totuttelua ennen kuin koko eläimen ostaa :P.

    aurinkojumala: Kuivatin omenat sellaisella joskus aikoinaan Saksasta tilatulla kuivurilla merkiltään Excalibur (kovin suosittu raakaruokailijoiden keskuudessa). Se on sellainen yhdeksäntasoinen laite jonka kuivauslämmön ja ajan voi molemmat säätää.

    En tykkää kylläkään enää laitetta käyttää koska se kuluttaa tietty sähköä. Mutta nyt oli vähän pakko, aurinkokuivain ei enää tällaisella säällä riitä ja hella on vähän huonossa hapessa vielä eikä haluta kuivatella sillä vielä mitään :). Sitten kun hella on korjattu ja täysin siistitty, pingotan naruja sen ylle johon sitten ainakin omenarinkulat saa vastedes helposti kuivumaan.

    Jos haluat oman aurinkokuivaimen tehdä niin tuossa aiemmissa postauksissani mainitussa omavaraisuuden oppikirjassa on häkellyttävän yksinkertainen ja nerokas aurinkokuivurin malli jonka ajattelin itsekin laittaa testiin seuraavana kesänä. Kannattaa tilata tuo kirja :).

    VastaaPoista
  4. täytyy sanoa, että helpommalla pääsee, kun kysyy joltain lähellä asuvalta maidontuottajalta, mitä maksaa ns. raakamaito ja hakee sitä sitten :) Meinaan on tuossa lemmun hoitamisesssa muutakin kuin heinän anto ja keskinkertainenkin lemmu lypsää päivässä 40l maitoa ;)

    VastaaPoista
  5. Pörri: On toki, mutta tuo maidon määrä on juuri "normaali" tehotuotantolehmän satsi joka syö ja juo enemmän kuin hevonen. Ideana olisi katsoa vähäruokaisempi kyyttö jonka tuotokset riittää sopivasti perheelle eikä näin tarvi kaataa maahan. Tässä ihan valaiseva kertomus maatiaisrotujen kadosta tehotuotannon yleistyessä: http://www.maatiainen.fi/tekstit/kyytto.htm

    Raakamaidon hankinta on ollut myös mielessä mutta siihen tarvitaan taas autoa kun lähitienoilla ei maitotilallisia ole näkynyt ja vastaisuudessa varmaan vieläkin vähemmän yhtään missään :(.

    VastaaPoista
  6. Tottahan tuo, että kyyttö lypsää vähemmän, itse en siltikään "riesaksi" lemmua ottasi. Onneksi meillä täällä vielä maitotilallisia :) meinaan raakamaito on tautisen hyvää :P ja meilläs itä voi juoda jopa laktoosittomat :)

    VastaaPoista
  7. Blogissani Lähellä luontoa tunnustus sinulle!

    VastaaPoista
  8. Maalainen: Kiitos, mutta olen hirveän laiska osallistumaan näihin ketjujuttuihin :).

    VastaaPoista
  9. Mietinkin, ettei välttämättä innosta sinua :) Ei se mitään, kunhan jatkat bloggailua, niin kaikki on hyvin!

    VastaaPoista
  10. Todella mielenkiintoinen blogi! Luin kokonaan läpi tänään ja jään seuraamaan. Asuin itse pari vuotta puulämmitteisessä talossa, jossa oli ulkohuussi ja sukulaiset ihmetteli, mutta mulla oli kivaa. Se, että kotona on elävä tuli joka päivä, on ihanaa. Nyt asun pakon edessä kerrostaloasunnossa, mutta tarkoitus on muuttaa heti kun mahdollista johonkin vanhempaan omakotitaloon. Nytkin olen jo erilainen kun *gasp* mulla ei ole telkkaria tai mikroa!

    VastaaPoista
  11. Kiitos Eriika ja kiva saada uusi lukija! :) Meillä ollaan tosiaan nyt ensimmäistä kertaa pelkällä puulla talvea viettämässä ja näköjään toiveeni toteutui siinä kun kaipasin ei-niin-kylmää talvea :P. Tämä sää on kyllä jo naurettavaa, voisi sitä luntakin olla :).

    Blogi on päässyt taas hiljaiseksi kun alkaa remontointivoimat olla aivan lopussa ja ei meinaa löytää energiaa uuden postauksen tekoon. Tosin tämä sää ja vuodenaika ovat ihan omiaan masentamaan ihmisen kuin ihmisen :/.

    Koetan ainakin ennen joulua tehdä jonkinlaisen postauksen, tosin asiaa siinä ei taida juurikaan olla. Enemmänkin sellainen merkki että elossa ollaan :).

    VastaaPoista
  12. Mulla kävi sellanen tuuri, että tosiaan kaksi edeltävää talvea, jotka olivat pirun kylmiä, asuin puulämmityksen armoilla. Parhaimpina päivinä molemmat kakluunit lämmitettiin kolme kertaa. Ei sinänsä edes rieponut kauheasti, kun ensin oppi millä tavoin saa tulen syttymään.

    VastaaPoista
  13. Mielettömän hienoa, että törmäsin blogiisi/blogeihinne. Mekin haluaisimme pikku hiljaa kasvattaa omavaraisuuden määrää & talossa on samaan tapaan käynnissä ikuinen remonttiprojeksi. Hieman voimat hakusessa, mutta aina saa uutta virtaa kun huomaa, että on tässä maailmassa muitakin samanlaisten projektien parissa. Kanoja & vuohia kuuluu eläinvahvuuteen ja poneja, joista yhtä opetetaan työponiksi. Työ vaan syö tylsästi ajan, eikä ehdi tekemään kaikkea mitä haluaisi. Ehkä joskus. Tuuli- & aurinkovoiman hankkimista on suunniteltu. Talossa on viiden uunin lisäksi sähköt, mutta sähköllä emme juurikaan lämmitä. Haaveena kuitenkin, että joskus olisi oma "energiavoimala". Tsemmpiä projekteille. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan. :)

    VastaaPoista
  14. Hei Tiina ja kiva kun viihdyt blogini parissa! Pahoittelut myöhäisestä vastauksesta, en ole talven aikana jaksanut käydä blogin ääressä.

    Se on ollut minullekin voimavara kun kuulen muista jotka haaveilevat samanlaisesta elämästä!

    Tsemppiä myös teille!

    VastaaPoista