tiistai 5. maaliskuuta 2013

Omaa goudaa

Onpas erilaista kun maitoa tulee joka päivä :). Sen paremmin vielä lopputulokseen tutustumatta ajattelin ilmoittaa että nyt on omaa goudaakin kypsymässä. Se että minkä makuinen tulee olemaan on ihan täysi mysteeri vielä. Itse asiassa meillä on jo toinen juusto valmistumassa ja yksi kellarissa kypsymässä. Ajattelin tehdä tällaisen vaihe vaiheelta kuvasarjan jotka on sekoitettu molempien juustojen teosta. Ikävä kyllä juustomassan poimiminen jäi kuvaamatta, lisään tänne myöhemmin. Mutta siis, kaikki lähtee alkuun tietysti vuohen lypsystä ja maidon suodattamisesta:


Alma-kuttumme on niin rauhallinen lypsyllä :)

Niin tuoretta maitoa kuin olla voi, vaahtoutuukin kun vauhtiin pääsee :).

Suodatetaan irtoroskat pois, tähän käy hyvin kahvin kestosuodatin

Ja lopputuloksena 1,5 litraa upean valkoista ja terveellistä täysimaitoa!


Jos haluatte tehdä juuston kaupan maidoista, ne tarvitsee jotain lisäainetta jotta soveltuvat juuston tekoon. Nämä vaiheet perustuvat käsittelemättömään maitoon joten hygienia on tärkeää kaikissa maidon käsittelyvaiheissa, edetkää omalla vastuulla, jne. Noin, nyt kun tarpeelliset varoitukset on annettu, jatketaan:


Maidon lämmittäminen 35 asteeseen

Itse asiassa kattilamme rajoitti juuston kokoa koska saimme sinne mahtumaan "vain" 4 litran edestä vuohenmaitoa. Tällä määrällä saa noin 6 cm korkean ja n. 15 cm halkaisijan mittaisen juuston. Maito lämmitetään siis 35 asteeseen jonka jälkeen nostetaan tulelta pöydälle ja sekoitetaan 6 tuntia n. 20 asteessa seissyttä piimää n. ruokalusikallinen per maitolitra maidon sekaan (tähän käytimme omatekoista piimää joka oli lähes viiliä :D. Kaupasta ostettu piimä tarvitsee tuon odottelun jotta tulee tarpeeksi tuhtia). Hämmennetään sekaisin ja lisätään perään juoksute jonka määrä riippuu juoksutteesta, annostelu löytynee purkin kyljestä. Maitoa hämmennetään parin minuutin ajan kunnes alkaa muodostua juustomassaksi (sellaisia raejuuston näköistä kokkaretta). Tämän jälkeen on hyvä antaa maidon olla vielä n. 10 minuuttia rauhassa jotta juoksute saa rauhassa vaikuttaa. Huomasin tämän vaiheen olevan erityisen tärkeä, vaikutti juuston lopulliseen kokoon jopa senteillä. Silloin tällöin törmää ohjeisiin joissa pari minuuttia nähdään riittäväksi ajaksi.

Tämän jälkeen otetaan juustomuotti käyttöön. Meillä on keraaminen juustomuotti mutta koska en tiennyt kuinka paljon juustoa tuosta maitomäärästä tulisi, tein vielä oman kotitekoisen muotin vanhasta jogurttipurkista:



Tämän pohjaan puhdas juustoliina ja maidosta kerätään juustomassat liinan päälle ja puristetaan pohjalle tiiviisti. Eräässä ohjeessa neuvottiin murskaamaan juustomassa ensin mahdollisimman pieniksi muruiksi jotta ei jäisi ilmakuplia. Tätä minun tarvitsee vielä kokeilla parantaa kun oma juustoni on kohtuullisen kolhuinen :).

Kun kaikki juustomassa on puristettu sisään, kääritään liinaa päälle tasaisesti ja laitetaan painoa päälle (mieluiten muotin sisään istuva jotta tulee kivan tasainen pinta).


Oma muhkurainen goudan alkuni, kaipaa vielä tuon vuorokauden puristelun. Vähän siloisemmaksi vielä niin kelpaa esitellä enemmänkin :)

Tässä vaiheessa juusto laitetaan viileään valumaan tuon painon alle (painona käytin tässä vaiheessa valurautaista mortellia, n. 1kg - 2kg). Annetaan olla 4 tunnin ajan kunnes juusto käännetään muottiin ylösalaisin ja sama paino päälle, odotellaan 4 tuntia ja käännetään vielä kerran. Tällä kertaa painoa laitetaan useamman kilon verran. Käytin vanhoja käsipainoja n. 5-8 kg verran + tuo mortelli.

Nyt annetaan olla painon alla 24 tuntia.

Seuraavaksi juusto upotetaan suolaveteen (muistaakseni 3,5 dl suolaa vajaan neljään litraan vettä) 24 tunniksi, kannattaa käyttää jotain painoa jotta pysyy veden pinnan alla. Juustoa voi käännellä myös välissä varmistukseksi:


Eka juustoni oli selvästi sileämpi :D

Tämän jälkeen juusto jätetään kuivamaan 48 tunniksi viileään (joissain ohjeissa on sanottu 12 tuntia liotusta suolavedessä ja 24 tuntia kuivausta). Tämän jälkeen tulee vahaus jonka teimme mehiläisvahalla:





Mehiläisvaha lämmitetään sulaksi ja juustoa "dipataan" kahdesti jolloin pitäisi olla sopivan paksu suojakuori ulkoisia bakteereja vastaan. Seuraava vaihe onkin sijoittaa se esim. kellariin n. 10 asteeseen "ikääntymään" ainakin pariksi kuukaudeksi ja pidetään sormia ristissä jotta sieltä tulisi syömäkelpoista juustoa :).




Juuston valmistuksesta löytyy helposti ohjeita esim. youtubesta mutta muistakaa huomioida lämpötilat maiden yksiköiden mukaan! Googlella saa mukavasti yksiköitä muutettua tyyliin "90 fahrenheit in celsius".

torstai 21. helmikuuta 2013

Omaa juustoa

Nyt kun vuohenmaitoa ollaan lypsetty jo jokunen päivä, on siitäkin tullut jo osa arkea. Tosin puoliso on yhä vieläkin selvästi taitavampi lypsämään :).

Ajattelin pistää vaihteeksi tällaisen ihan lyhkäisen postauksen (lypsyt edessä ihan juuri) missä esittelemme tuota omaa juustoa. Ei ole mitään kovaa juustoa vielä koska se vaatii jo vähän enemmän maitoa ja valmisteluita sekä kypsymisajan. Tämä on se nopein juusto joka muistuttaa rakeenteeltaan melkoisesti noita kaupassa myytäviä leipäjuustoja. 




Omaa voita ei olla vielä saatu koska vuohen maidosta on melkoisen vaikeaa saada kerma eroteltua. Se ei nouse pintaan niin hyvin kuin lehmän maidossa joten jouduimme tilaamaan separaattorin. Toivottavasti sen avulla saadaan sitten voita pöytään :). 

Nyt jo odotellaan kärsimättöminä kevään tuloa. Juuri kun luuli kylmien säiden väistyvän, iski -15 asteen pakkanen. Ääh. Puulaari alkaa näyttää tyhjältä ja eläimet syö heinää melkoisesti etenkin kylmemmillä säillä.

tiistai 22. tammikuuta 2013

Vihdoin omaa maitoa :)

Jee, jo pari päivää saatu vuohenmaitoa omaan käyttöön :). Nyt talviaikana Alma-kuttumme tuottaa reilun litran maitoa per päivä, joten kärsivällisesti saadaan odottaa että kertyy esim. voita varten tarpeeksi kermaa... tosin mitään toivoa ei ole ennen kuin lapset saavat vuohenmaitokaakaosta tarpeekseen :D. Ensimmäisen päivän maitolitra meni maistiaisina alta aikayksikön :D. Tänään sama juttu, maito pysyi purkeissa juuri sen aikaa että ehdin nappaaman kuvan:


Harmi että päivä oli jo hämärtymässä eikä näy kuinka kauniin valkoista maito on...

Toivotaan nyt että uutuuden viehätys pian loppuu lapsiltakin ja saamme juustoja tehtyä :). Piti ottaa vähän videotakin eläinten leikistä pihalla mutta häirikkönaapurimme alkoi "yllättäen" sillä hetkellä huudattamaan sirkkeliään kun näki että ulkoilutimme eläimiämme. Sirkkelöinti tietty loppui heti kun olimme saaneet eläimet takaisin sisälle. Onneksi eläimet tottuvat ääniin nopeasti :).



Ovat muuten tehokkaita kuorimaan puita ;)





keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Vielä yksi kuttu ja ensimmäiset lypsyt

No nyt meille sitten tuli tuo uusin asukkimme, Alma-niminen kuttu :). Harmi että hänelle piti heti antaa loistorjunta kun väiveet vaivasivat kovasti, mutta pikapuolin häneltä kutinat katoavat. Lääkkeessä on viikon varoaika ennen kuin maitoa voi käyttää, joten nämä ensilypsyt menevät harjoitteluina. Ei sinällään paha asia, ei harmita niin paljon jos maito sotkeentuu :). Lisäksi noilla voi huoletta kuitenkin harjoitella esim. juuston tekoa. Se kun ei näytä olevan ihan yksinkertaista.

Alma katselemassa menoa, uusi paikka ja uudet kuviot :)

Lypsäminen ei kyllä mennyt ihan noin vain :). Näin alkuun ajattelimme molemmat osallistua tapahtumaan kunnes tulee tuntuma ja nopeus. Puolisolta se onnistui huomattavasti paremmin, itse en meinannut saada maitoa ulos ollenkaan :D. Ja hitauden vuoksi on joutunut hakemaan kuivaa leipää kesken lypsyn jotta Alma pysyisi paikallaan. Onneksi hänellä on kärsivällinen ja ymmärtäväinen luonne :). Hyvä aika vielä harjoitella ennen kuin maito tulee omaan käyttöön.

Tuli tuossa vielä tehty lisää voitakin, tai siis puoliso teki :). Tällä kertaa n. kilon satsi ja kirnupiimää on jo reilun litran verran. Ostimme kaupasta -30% tarjouksessa ollutta kuohukermaa ja laitettiin yöksi sellaisenaan huoneenlämpöön odottelemaan ja oli jopa herkullisempaa kuin edellinen satsi! Erona oli vain se että nyt ei käytetty piimää yhtään vaan ihan n. puoli päivää odottanutta kermaa jossa mukana muutama desi jo vähän valmiiksi happamoitunutta kermaa. Ei tämä mitään halpaa voita ole, mutta tarkoitus on totutella sen tekoon kunnes omat maidot saadaan käyttöön :).

Vuohenmaidolla onkin vähän erilaisempi lähtökohta kun pitää ensin saada kerma eroteltua maidosta. Siitä sitten lisää kunhan olemme ekan satsin onnistuneet tekemään täällä :).

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Voin tekoa ja kutun kujeita

Koska huomenna olisi tulossa lypsyikäinen kuttu kotiin, on hyvä valmistautua maidon käsittelyyn edes päivää ennen :). Ollaanhan tätä tutkiskeltu aiemminkin mutta tänään tehtiin eka voi kaupan kermalla ja piimällä. Itse asiassa työ aloitettiin jo eilen illemmalla kaatamalla n. litran verran kermaa lasipurkkiin ja loraus (n. ruokalusikallinen) piimää sekaan ja yöksi odottamaan.

Tänään olikin sitten se varsinainen työpäivä. Eli purkkia alettiin vain kääntelemään ylösalas kuin tiimalasia parinkymmenen minuutin ajan. Lopussa alkoi kerma jo kiinteytyä niin paljon että ei meinannut enää purkissa liikkua, joten turvauduimme vatkaimeen. Eipä tuota kyllä olisi tarvinnut käsin enää pitkään jatkaa mutta kun ensikertalaisia oltiin, oltiin myös vähän epävarmoja :). Tästä puoliso nappasi kiinteän möhkäleen käsiin ja puristeli palloksi ja loput nesteet kaadettiin siivilän läpi toiseen purkkiin. Voimöhkäle sen jälkeen huuhdottiin kunnes huuhtovesi jäi kirkkaaksi. Lopuksi muottiin ja kylmään kiinteytymään :).


Purkissa hiukasen kirnupiimää ja melkoiset satsit voita :)

En ole koskaan pitänyt piimästä mutta tämä osittain omatekemä kirnupiimä on kyllä herkullista. En malta odottaa että saamme oman kutun maidosta maistiaiset myös! Ja tuo voi.... nam! Puoliso teetätti makutestin kaikille perheenjäsenille ja voittajasta ei ollut epäilystäkään, se oli se oma voi! Kaupan voi maistui melkein kitkerälle verrattuna tuohon omaan valmisteeseen. Ja työmäärä oli niin vähäistä!

Ja tietty pitää lopuksi laittaa muutama kuva eläimistä, ovat kyllä niin valloittavia :)

Mitäs vihreää tuon ukon päässä on?

Ei happamia havusia täällä :).

Piita :)


lauantai 12. tammikuuta 2013

Lisää asukkeja

Juttelin tuossa aiemmin kyytön hankkimisesta ja se melkein toteutuikin, mutta yhteisen pohdinnan jälkeen päätimme puolison kanssa aloittaa vuohista :).




Päätökseen vaikutti juuri vuohen helpompi hoitaminen ja tieto siitä että vuohen maito tai juusto ei välttämättä ole aina niin aromikasta kuin kaupan hyllyillä olevat tuotteet. Mutta kaipa totuttelemalla se menee aromillakin ihan hyvin, ei tuosta halua enää ainakaan erota, on ihan käsittämättömän suloinen :D. 

Ja meidän kanat ovat kovassa vauhdissa... vihdoin kananmunia tulee enemmän kuin niitä ehtii syömään:




Alkuviikosta olisi tarkoitus hakea vanhempi kuttu joka onkin sitten lypsykunnossa joten toivottavasti saadaan kohta omaa voita ja juustoa :).


tiistai 1. tammikuuta 2013

Uuden vuoden alkua

Niin se vuosi vaihtui ja elämä jatkuu täällä melko tavanomaisesti. Lumi alkoi urakalla sulamaan ja lämmittäminenkin helpottui. Ehkä puuta riittää paremmin jos tällaista lämpöä riittäisi :).

Jokapäiväiset askareet takana: aamulla heinää ja vettä lampaille, iltapäivällä kanoille ruokaa ja pupujen sekä lampaitten toinen ateria vesineen.


Kanat ja kukot ruokakipolla


Jörö ja uudet asukkaat pikkuinen Nuu-pässi sekä Kaneli. Kaneli ja Nuu ovat molemmat aivan mahdottoman lempeitä luonteeltaan :). Jopa varauksellinen Jörökin tykästyi välittömästi.

Kaneli

Kaneli ja Nuu

Iltaruokinta-aikaa, Jörö ja Kaneli uteliaina :). Ja unohtamatta meidän Nuu-veijaria joka on löytänyt parhaan paikan rappusten alla :D. Välillä saa varoa askeliaan kun tuo tunkee päänsä portaitten välistä :D.






Pehkujen kääntöä, piti lisäillä enemmän turvetta. Uusi orsi paikallaan kun vanha hajosi painon alla. Nyt saavat olla turvallisin mielin nukkumassa.