Led-valojen ekologisuus ja taloudellisuus - huonoksi todettu

Tänään pimeni asuntomme ensimmäinen led-lamppu. Se oli sellainen Superled-kaupasta tilattu E27-kantainen led-lamppu jolle luvattiin jopa 20 vuoden vaihtoväliä. Hintaakin oli vielä 2012 huikeat 19.90€ kappale. Ajattelimme tietysti ekologisesti ja vaihdoimme lamput sitä mukaan näihin ekologisempiin vaihtoehtoihin kun vanhat hehkulamput poksahtivat. Jos ne kerran kestää noin kauan niin sehän ois sitten suht kohtuullinen hinta, n. 1€ / vuosi / lamppu + pienempi sähkölasku.

Voi mitä hölmöjä olimmekaan. Tämä lamppu ei kestänyt edes 3 vuotta.

Mutta kas, yhtä tyhmiä ovat näköjään päättäjämme EU:n korkealla pallilla. Tämähän pelastaa meidät ympäristökatastrofeilta kun sähköä kulutetaan vähemmän. Viis siitä että kaupat tarjoavat näille lampuille korkeintaan vuoden takuun ja mainospuheissaan miljoona vuotta käyttöaikaa. Lompakkoni ainakin keveni, eipähän pala sähköä myöskään bittien muodossa kun pankkitilin numero käyttää vähemmän binäärejä saldon näyttöön. Olen onnellinen.

Vihdoin tunnen jotain yhtäläisyyttä näiden päättäjiemme kanssa. Tämä pieni hetki elämässäni jolloin tunnen oloni oikein tyhmäksi, se yhdistää minut edes hetkeksi heihin. Nyt tiedän miksi elämämme on näin älyttömän vaikeaa.

Vinkkinä voin sanoa että vanhoja hehkulamppuja voi tilata ainakin ebay:stä kohtuuhintaan, käsittääkseni näitä "ekopommeja" ei saa myydä EU:ssa (vai onko tämä taas vain Suomessa) mutta niitä voinee tilata EU:n ulkopuolelta, täytyy ainakin kokeilla. Tosin tulee nähtäväksi miten posti runtelee paketin joten palailen tähän asiaan sitten kun löytyy pikkaisen rahaa tähän kokeiluun.

Ekologinen pyrin olemaan aina kun mahdollista mutta en mikään ihan tomppeli joka heittää rahat menemään minne vain sattuu.

Uusi vuosi ja uudet haasteet

Ekaa kertaa olen toivottanut lämpimämmän talven tervetulleeksi. En ole kaivannut lunta enkä pakkasia sitten pätkääkään. Tämä lämmin sää on varmasti ollut suuri tekijä siinä että keväällä ja kesällä kasaamani puuvarasto on kestänyt vuodenvaihteen ylikin mutta tuntuu että mikään polttopuukasa ei ole tarpeeksi suuri jotta se riittäisi tämän viheliäisen talven yli.

Kovin vähän on mitään uutta ja mullistavaa meidän omavaraisuuteen pyrkimisessä muuttunut sitten viime postausten. Mehiläiset talvehtivat ahkerasti ja sisätiloissa vietetään aikaa niiden asioiden parissa joita ei kesälämpimillä ehditty tekemään. Pitäisi vielä jaksaa sulattaa nuo mehiläisvahat massaksi jotta päästään kynttilöitä tekemään. Kynttilöden tarve ei kuitenkaan ole akuutti kiitos ison määrän lahjakynttilöitä joita sukulaisilta on saatu :). Joka tapauksessa olisi hyvä aika alkaa varautua seuraavan kesän parveiluihin ja vapauttaa muutamia kennoja uusia vahoja varten. Viime kesällä jouduin rakentamaan pari uutta kattoakin pesiin lennossa kun varastot loppui. Mutta hunajaa on myynnistä huolimatta jäänyt omaan käyttöön niin paljon että jää varmaan seuraavaksikin vuodeksi.

Vihdoin kun tuo pimeyskin alkaa väistyä, alkaa saada myös sitä kaipaamaansa energiaa tulevan suunnitteluun. En tiedä mitään pahempaa omalle kohdalle kuin tuota synkkää pimeyttä joka tippuu niskaan aina kun sitä vähiten kaipaa. Se väsyttää vaikkakin tarjoaakin sen kovin kaivatun laiskottelun mahdollisuuden kun mitään ulkonakaan voi oikein tehdä.

Tosin olen todella huono laiskottelemaan suunnitelmallisesti. Tahattomasti se luonnistuu hyvin :D. Varsinkin nyt viime aikoina oman yrityksen kokonaiskuva ja päämäärä on alkanut hahmottumaan jo mielessä ja sen toteutus on polttanut ahteria kun jostain tarvisi saada sitä pääomaakin moiseen. Näillä lähtökohdilla saa olla aika luova että miten niitäkin vähiä varoja joita tienaamme, voidaan käyttää sen toteuttamiseen.

Jotkut varmaan muistavatkin sen hirmuisen maakääntöurakan jonka viime keväänä suoritin? No voin sanoa että aika vähän siitä käteen jäi. Vaikka viime keväänä paransimmekin maata runsaasti hevosen- ja kananlannalla sekä tuhkalla, kaipaa se vielä lisäkalkitsemista. Pelto on todennäköisesti turhan hapan kasvattaakseen runsasta satoa. Tämän huomasi mm. kaalien huonolla kasvulla. Seuraava kesä voi olla ehkä parempi. Sitten on myös valon puute vaikka melkoisesti puita jo kaadoinkin ympäriltä. Tulevat nekin kuitenkin tarpeeseen, edellinen polttopuumäärä täytyy tuplata. Ostopuu on niin... ärsyttävä vaihtoehto :).

Noh, tänään meni kuitenkin sitten taas jälleen uudet chilit kasvuun, toivottavasti saadaan niistä hyvä sato.

Meidän kaksivuotta vanha chilimme on ollut olohuoneen piristys, pikkuisia chilipalleroita onkin jo kuivattuna sellainen pikkupurkillinen :).

Niin viisaita sanoja että koskettaa varmasti kaikkia

Puoliso törmäsi tällaiseen videoon, se oli kuin lämmin tuulahdus stressaantuneelle sielulle. Se pysäytti. Sai minut ajattelemaan haaveitani ja keskittymään enemmän elämiseen kuin suorittamiseen:

P.S. Jotkut ehkä huomasivatkin jo että poistin kommentointimahdollisuuden ainakin alkuun kokeeksi. Jos pidän siitä, se jää pysyväksi. Aloin miettimään tämän blogin alkuajatusta joka oli tarkoitus olla vain kertomus meidän elämästä. Postauksia oli tarkoitus laittaa kun inspiraatiota oli. Tarkoitus oli tarjota hetkiä elämästämme jotka toivottavasti inspiroisivat muitakin valitsemaan elämisen suorittamisen sijaan tai tarjoamaan ainakin hengähdyshetken kaiken yhteiskunnan luoman paineen alla. Ei toiveiden mukaan. En ole opettamassa mitään koska en ole mikään asiantuntija. Tämä myös vähentää ärsytysreaktioita kun joku on vailla jotain tai tympääntynyt kun en kirjoita uusia postauksia tarpeeksi nopeasti. Meillä on paljon tekemistä, emme jaksa viihdyttää muita toiveiden mukaan vaan elämme elämäämme ja niin jatkamme vastedeskin.

Toivon että ymmärrätte ja toivon kaikille lukijoille hetken rauhaa ja kiireettömyyttä tämän sekopäisen maailman keskelle mitä itsekin toivon perheelleni :).

Hunajaa!

Meillä on ollut melkoisen runsas kesä hunajan suhteen. Sitä on kertynyt reilu määrä omaan käyttöön ja nyt myös myyntiin asti. Mistään isosta tuotannosta ei sentään voida puhua mutta rajoitettu erä saatavilla Hopeaseitin kautta tilauksesta, käykääpä vilkaisemassa :).

Vähän jännittää tuliko polttopuita tehtyä tarpeellinen määrä. Sain puutaloni yli pään korkeuteen mutta se näyttää sievästi pinottuna siltikin niin vaatimattomalta. Saapa nähdä meneekö ostoklapeihin tulevana talvena. Toivottavasti ei.

Juustoa ollaan myös tehty, mutta se on kesäaikaan hankalaa kun kärpäset lentelevät sisälle. Juustomassa on niiden suurta herkkua ja päätimme pakastaa maidot jotta saamme sitten kerralla tehtyä isomman määrän ilmojen viilentyessä.

Kiireinen kesä jo kohta takanapäin, edessä vielä elonkerjuu. Pellolla on kasvanut perunaa, naurista, lanttua, salaattia, tomaattia, kesäkurpitsaa, papua, porkkanaa, jne, eli vähän kaikkea :). On myös yksi iso chilipuskakin saanut jo runsaan sadon alun, tuskin maltan odottaa minkä makuisia ovat. Ovat meinaan sekoittuneet eri lajikkeiden kesken ja meillekin lopputulos on täysi mysteeri. Mutta kesä on työlästä aikaa, otan kyllä vastaan rennomman talviajan vaikkakin jo nyt alkaa pimeys pelottamaan :). On niin paljon tehtävää ja haluaisi välillä rentoutuakin.

Lisäksi voisin vielä mainita että olemme myymässä lampaamme pois. Jäljellä on vielä kaksi kappaletta ihastuttavia rapsutettavia villahousuja :). Eli Jörö -niminen rygja sekä Nuu -niminen suomenlammaspässi. Molemmat ovat hyväluonteisia ja omia persooniaan. Nuu-pässi on ehkä jopa persompi rapsutuksille. Tulee mielettömästi ikävä näitä mutta pieni tonttimme ei kasva tarpeeksi nopeasti syötävää ja täten joudumme niistä luopumaan koska muuten ruokkiminen olisi liiaksi ostoheinän varassa. Kiinnostuneet voivat viestitellä sähköpostiosoitteeseen: omavaraisuus( a t )gmail.com. Ainoastaan noutona, emme voi kuljettaa paikalle.

Käsivoimin muokattu pelto ja piha, ennen ja jälkeen

Kaikki lukijat tietänevät että meillä on tarkoitus tehdä maan muokkaukset mahdollisimman paljon käsivoimin. Jos jotain työvälinettä käytetään, se on moottoriton. Poikkeuksena on ollut puiden kaadot joissa ollaan reilusti yli puolet moottorisahalla kaadettu ja nyt kasteluvesien pumppaus. Syynä on kiire, sopivien sahojen puute ja se että aina ei vain omat voimat riitä. Mutta pelto ja piha on meillä täysin käsin muokattu, tässä kuvaa viime vuoden puolelta ja tänään otettu kuva:

Alakuvassa näkyvä ruohonleikkuri ei ole käytössä :). Olen sitä yrittänyt huoltaa myyntiä varten mutta ei ole lähtenyt käyntiin. Ruohoa ovat lyhentäneet puput, lampaat, vuohet ja kanat sekä kukot joten leikkurille ei ole ollut käyttöä muuton jälkeen. Kasteluvesi ollaan pumpattu kuvan takana olevasta lammesta joten siinä on ollut käytössä sähköä. Kovasti miettinyt miten senkin voisi ratkaista sähköttömästi ilman jatkuvaa ravaamista pellon ja lammen välillä. Ehkä jonkinlainen kasteluvesikouru puusta... hmm.

Muurahaiset ovat kiusanneet mehiläispesiä aivan jatkuvasti. Muistakaa levittää jotain kasvusuojaa pesien alle jotta eivät pääse ruohonkorsia kasvamaan pesään kiinni. Se on päivä ja eikö jo joku ruoho nojaa koppaan ja notku muurahaisista! Meillä mehiläispestä on suojattu vesiastioilla tukijalasten alla. Ei ole vielä niin sissejä murkkuja ollut että olisivat vettä pitkin pesään menneet. Ärsyttää nähdä kuinka periksiantamattomina pyörivät maassa kuin odotellen sopivaa reittiä hunajan kimppuun. Se on pari päivää ja pesä on tuhottu. Ei lepoa mehiläishoitajalle. Saisivat kyllä pikkuhiljaa parveilla jotta saadaan kanta kasvamaan :).

Upeata kesää kaikille!

Harraste-eläintenpito vaarassa

Näköjään meidän omavaraista eläintaloutta pitävien elämäntyyli on huomattu ihan ministeriötasolla kun jo tällaista esitetään. Itse kirjoitin jo mielipiteeni ministeriölle asiasta kuin myös uutisen komenttiosastollekin. Olkaa hyvä ja tehkää niin tekin. Tämä on jälleen yksi askel lähemmäs hengitysveroa ja pierupäästömaksuja. Vielä tulee päivä kun kuolleet banaanikärpäsetkin täytyy hävittää raatopalvelulla ja mehiläiset korvamerkata jos emme ala taistelemaan vastaan.

KSML: Eläintenpito ehkä luvanvaraiseksi - Kotimaa - Turun Sanomat

Puutarha alkaa muodostua

Aina yllättävää huomata kuinka työ vaatii veronsa kun paiskii menemään oikein huolella. Eilen tehtiin niin kovin töitä että jo illalla tiesin että yöunet ei riitä kuittaamaan rasitetta. Yöllä heräilin pariin otteeseen kääntämään kylkeä kun tajusin että en kivuiltani kyennyt :D. Oli pahin tuska kadonnut jo aamulla mutta tulevan päivän askareet eivät mieltä sen enempää kohentaneet. Sitä työtä on ja paljon. Otti päähän tai ei, on jatkettava. Tämä puutarhan teko on saanut odottaa jo aivan liian kauan.

Tämä seinän vierusta odottaa vielä täytettä ja istutettavia. Löysimme laatoituksen vähän kuin vahingossa, oli metsä ottanut jo niin vallan pihasta kun tänne muutimme että tämä oli ihan sammalta ja liejua. Nyt laatoitus rajataan isoilla kivillä.

Niin tietysti piti loput pari lammasta keriä myös. Siihen kelpasi hyvin vauhdilla muokattu vuohenlypsyteline joka vahvistettiin lampaita varten. Ei se kaunis ole mutta toimii kuulemma todella hyvin :).

Joka-aamuinen askare

Nuu-pässillä uusi kampaus

Jörö-lampaamme on niin tyytyväinen uuteen kevyeen malliinsa :)